perjantai 11. syyskuuta 2015

Tähdet tuikkii taivaalla, siellä jossain ...

Iitua on vielä ikävä, silloin tällöin itkukin tulee mutta muistot pysyy! Iitu ihanaa ei ole enää vastassa, mutta kuvat tuo ihanat muistot 12 vuodesta. Olisin vielä toivonut Iitulle edes muutaman vuoden, varsinkin kun vielä heinäkuussa Iitu oli hyvässä kunnossa. Reissusta tultua, keskiviikkona Iitun tila huonontui ja lauantai aamuna jalat lähtivät alta. Matkalla eläinlääkäriin Iitu katse oli jo peiliintynyt ja hengitti raskaasti.

Iitu on aina muistoissa! ♡♡




Ja mitäs meille muuta kuuluu. Muuttohässäkkä. Nykyinen vuokranantaja tarvitsee kodin omaan käyttöön ja hetken luulin löytäväni asunnon. No, eipä sitten. Etsinnässä vielä, voi olla että muutetaan hetkeksi kotikonnuille ja katsellaan, jos sitten keväällä Ouluun päin. Syksylle en hakenut Gitalle ryhmää, joten jatketaan taas talvella! :-)

2 kommenttia:

Henni kirjoitti...

Muistot lämmittää<3
Mullakin on edelleen ikävä Seriä ja välillä itkenkin, mutta tiedän että sillä on hyvä olla nyt. Seri meni myös aika nopeasti huonoon kuntoon, mutta sinänsä ihan hyvä että päätös lähettää poika viimeiselle matkalle oli suht helppo.

Hyvää syksyä! :)

Ketteränketun Kati kirjoitti...

Kiitos Henni! <3
Kyllä aika menee, vaikka toisinaan Iitua kaipaakin. Mutta kaikessa onni, että kun palasimme reissusta, Iitu lähti silloin eikä silloin kun olimme poissa kotoa.